lauantai 25. elokuuta 2012

Puolivälissä?

Mut tuntee siitä, että mun etuhammas on vinossa toisen etuhampaan päällä. Se riemastutti valtavasti pilapiirtäjää Wienissä. Kuvassa kaikki huomio kiinnittyy niihin hampaisiin. Se ei haittaa mua. Mä haluan olla huomion keskipisteenä. Liihotella sisään huoneeseen hurmaavassa hatussa tai höpöttää mukahauskaa juttua. Mutta yksin olemista rakastan, hiljaisia hetkiä, jolloin voi kuunnella sitä, mikä on.

Mut tuntee siitä, että puhun ruoka suussa ja joudun nieleskelemään kirosanoja. Kävelen aivan liian nopeasti alakoulun opettajaksi. Puhun kovalla äänellä, mieheni mielestä aivan kuin kiistelisin koko ajan. Kaiken elämöinnin lisäksi kirjoitan niin huonoa käsialaa, etten saa siitä itsekään selvää. Pääni on aina juossut nopeammin, kuin käsi ja suu. Ajatus on koko ajan pari metriä edellä tätä hetkeä. Muistikirja on täynnä ideoita, joista osa jää kirjan sivuille, mutta osa on pakko laittaa lentoon, koska muuten ne sekoittavat pään.

Mut tuntee siitä, että pidän kirsikoista, vahvasta maitoteestä, moottorisängystä, metsässä kuljeskelemisesta, helmikuun ensimmäisistä laulavista talitinteistä, elokuun kuutamoista, toukokuun huumaavasta valon tuoksusta, monen tunnin tanssiputkista ja kermavaahdon nuolemisesta vatkaimista. Rakastan hitaita aamuja, kirjaston pitkiä hyllyjä ja sanojen kanssa puuhailua. Ja kuorolaulua, sitä rakastan ehdottomasti.

Mut tuntee siitä, että haluan mieluummin myrskyä kuin aina vaan tyyntä. Voin olla toivoton känkkäränkkä ja maailman viehättävin nainen saman päivän sisällä. Kaikki kuuluu elämään; naurun lisäksi myös ehdottomasti itku, välillä epävarmuus, liian isoilta näyttävät haasteet, kaikki värit, eivät vain musta ja valkoinen. Ja kaiken veuhtomisen jälkeen, rakastan sitä hetkeä, kun maailma solahtaa hetkeksi paikoilleen.

Mut tuntee siitä, että minusta polvi paranee. Ällistelen päivittäin minusta tulleiden ihmistaimien viisautta. Ehkä mut niistä tunnetaan, kun mun aikani on lähteä. Miten mahtavaa olisi, jos mut tunnettaisiin myös siitä, että yritin mennä pelotta tulevaan, laitoin itseni likoon, uskalsin kohdata tulevan ja rakastin hirmuisesti. Ja että mun kirjoittamani kirja sai jonkun nauramaan ja itkemään. Ja että tein täydellistä lohikeittoa.