Ne illat, kun sydäntä painoi suru. Ne hetket, kun oli vaikea
nähdä eteenpäin. Sohvan nurkat alkuyön pimeydessä. Aamut liian laihan teen
kanssa. Sanat, jotka sanoi väärin ja väärällä hetkellä. Sanat, joita ei sanonut,
vaikka piti. Anteeksipyynnöt, että on olemassa. Anteeksipyynnöt, että ei ole
joka hetkessä olemassa. Epäilyt, etteikö saisi, etteikö uskaltaisi, etteikö
osaisi. Kiire, joka melkein nielaisi. Päivät, jotka suhahtivat ohi liian
nopeasti. Päivät, jotka kaiversivat ikuisuuden kuin toukat. Hymyt, jotka eivät
tulleet silmistä saakka. Itkut, jotka jäivät kurkkuun. Halaukset, jotka eivät
koskaan auenneet.
Parempi vaan ottaa vastaan kaikki uusi. Aloittaa alusta.
Illat, jotka työntävät murheen syrjään. Hetket, jotka
antavat lupauksen huomisesta. Alkuyön iltojen pehmeys. Aamut parhaimman
kiinalaisen teen kanssa. Sanat, jotka osasi sanoa oikein juuri oikealla
hetkellä. Sanat, jotka sai sanotuksi. Rohkeus olla oma itsensä. Rohkeus antaa
asioiden olla. Usko, että saa, uskaltaa ja osaa. Hetket, jotka kannattelevat.
Päivät, jotka ovat olemassa vain yhtä hetkeä varten. Päivät, jotka keinuttavat
huumaavassa onnessa. Hymyt, jotka tulevat niin syvältä, että pakahduttaa.
Itkut, jotka tulevat niin syvältä, että pakahduttaa. Halaukset, jotka aukeavat
itsestään.
Parempi vaan.