keskiviikko 21. joulukuuta 2011

En siivoa enää ikinä (ja ikinä loppuu ensi viikolla)

En ole oikein ehtinyt kirjoitella. On nimittäin pitänyt siivota.

Siivoaminen on käsittämättömän turhauttavaa. Heikki Salo on kiteyttänyt tämän upeasti kappaleessa 506 ikkunaa. ”Kun ruudun viimeisen valmiiksi saan, alusta täytyy mun taas aloittaa.” Paitsi, että minä en saa edes valmiiksi. Ja ruutuja nyt en ainakaan. Voinemme siis todeta, että suhteeni siivoamiseen on vaikea. Jos sitä edes on.

Tilanne olisi helpohko ratkaista, jos syy olisi itsessäni. Näin ei kuitenkaan ole, syylliset ovat toisaalla.
a) Taloni on vääränlainen. Talossani on tasan yksi kerros, ei siis minkäänlaisia mahdollisuuksia tunkea sotkuja pois silmistä toisen, kolmanteen, neljänteen tai alanteen kerrokseen. Mitään ylimääräisiä tiloja ei ole muutenkaan. Ei huoneita, ei kaappeja, ei varastoja, ei edes nurkkia. Talossani ei myöskään ole kuraeteistä. Siis tiedättekö, sitä tilaa, joka stoppaa lian neliömetrinalueelle ja pitää sen siinä.
b) Taloni on puuttellinen. Siinä ei ole kodinhoitohuonetta. Siis sitä tilaa, jossa... no, siis hoidetaan kotia.
c) Lapsilleni on annettu epätasaisesti juttuja. Heillä on kyllä fiksuutta, empaattisuutta, huumorintajua, sisua ja kauneutta, mutta heille ei valitettavasti ole jaettu siisteyttä. Yhden huoneeseen ei mahdu sisälle, yhden tuolin ja pöydän väriä en muista, koska en ole nähnyt sitä kuukausiin ja yhden periaate on keskittyä cd-hyllyn siivoamisen. Siis vain cd-hyllyn siivoamiseen. Kerran vuodessa.
d) Miehelläni on yksi perin häiritsevä periaate ja yksi rasittava fiksaatio, jota hän kutsuu erikoistumiseksi. Hän ei periaatteesta halua tuhlata rahoja ulkopuoliseen siivoojaan. Lisäksi hän on erikoistunut toimintaan, jota hän kutsuu järjestelyksi. Hän ei siis siivoa perusjuttuja, hän järjestelee tilauksesta. Astiakaapin siivous siis esimerkiksi kuuluu hänen toimialaansa, vessanpesu ei. Meillä siis kannattaa käydä astiakaapissa tarpeillaan, siellä on siistiä.
e) Olen juuri löytänyt itseni. Olen boheemi, luova ihminen, jonka elämäntehtäviin ei kuulu siivoaminen.


2 kommenttia:

  1. Perheen abiturientti tuotti jälleen musertavan kommentin viimeiseen kohtaan: vaikkei siivoaminen kuuluisi elämäntehtäviin, nyt olisi loistava tilaisuus toteuttaa jonkun muun elämäntehtävää (ja siivota). Meille on jaettu runsain määrin sarkasmin, ironian ja hiuksenhalkomisen lahjoja. Ei niitä siivouslahjoja kyllä meillekään.

    Loistavan mainiota joulunaikaa kaikista pesemättömyyksistä huolimatta. Kannattaa satsata kynttilänvaloon.

    VastaaPoista
  2. Kiitos näin jälkikäteen :) Toivottavasti teidänkin joulu oli mukava. Ja siivo: se on taas jo kaamea :)

    VastaaPoista