maanantai 29. marraskuuta 2010

Parisuhdesuhahdus

Kuusi tuntia Helsingissä poissa arjesta.

- No mihis päin tästä nyt mennään.
- Mie luulin, että sie katoit sen.
- Eikö me yhessä katottu se. Ja sunkin piti painaa se mieleen.
- Enkö sanonu, että printtaa se ajo-ohje.
- No missä mie nyt sen oisin printannu.
- Aina sama juttu. Nyt oot ainakin väärällä kaistalla.
---
- Eiku se ois vissiin sittenkin ollut tonne.

- Anna suukko.
- Siis tässä liikennevaloissa vai?
- No tässä tässä.
- Hö.
---
- Hyvä pusu.

- Miten sun tukka on noin harmaantunu?
- Hm-m.
- Sullahan on tossa silmienkin alla uusia ryppyjä.
- Hm-m.
- Ei me olla enää ihan nuoria.
- Ei me olla.

- Millon meillä on viimeksi pesty pyykkiä?
- No ei siitä nyt voi olla kuin hetki meidän talossa.
- Missä mun kaikki sukat on taas?
- En mie tiiä.
- Onks sulla vaan omia sukkia laatikossas?
- En mie tiiä.

- Nää on taas nää farkut, jotka ei sun mielestä näytä hyvältä mun päällä.
- No ei ne näytä. Käytäskö ostamassa sulle housuja?
- Äh. Ei ole tarvetta uusille.
- Mut eiks olis kiva, jos olis päällä housut, jotka näyttäis hyvältä?
- Hm-m.
- Oikeesti.
- No katotaan nyt.

- Hei tuu nyt äkkiä tien yli!
- No joo joo. Oota.
- Myöhän kävellään käsi kädessä.
- Purista vähän lujempaa.



2 kommenttia:

  1. On se niin somaa, kun kaks iittiläist lähtee Helssingin hulinoihi tuulettumaa ja ihlan käs käles. Tul oikein hyvä miälein. Näin teitit sieluin silmil tarpomas huonost auratuil kaduil kaiken väristen ihmisten seas. Ottakaa uusiks silloin tällöin.

    VastaaPoista
  2. Luin tätä näin viiveellä, tykkäsin. Näissä on hyvä tunnelma, aito.

    VastaaPoista