Tuuletinjooga - Yoga ventilador

Olen keksinyt uuden joogamuodon. Siihen tarvitaan raukea, kuuma iltapäivä ja tuuletin. Jestas on tehokasta.
Elämähän on noin lähtökohdallisesti monimutkaista. Täytyy pähkäillä työongelmat ja ihmissuhdemurheet ja lasten terveyshuolet ja lasten ihmissuhdemurheet ja kaamosmasennukset ja ihan vaan perushormoonihässäkät. Kaiken pähkäilyn lisäksi pitää vielä olla tehokas ja kiva. Töissä hymyilevä, kärsivällinen ja asiantunteva. Kotona pyykit koneeseen ja pötyä pöytään ja lasten asiat kuunnellaan valtavalla läsnäololla ja vaimonakin ollaan ainakin joskus tikissään.
Vaan köllötäpä valkoisilla lakanoilla siestaa viettäen tuuletin yläpuolella pyörien (ja nyt puhun isosta katossa pyörivästä vempaimesta noin ykkösteholla). Ensin kestää hetki tajuta, että tässä on nyt jooga meneillään. Ajatukset pitää hidastaa, katse tulee kohdistaa tuulettimeen. Kun on keräillyt levottomat ajatuksensa Australian rannoilta, kalenterin viikosta 48 ja lapsen allergiaongelmista, onkin vain minä ja tuuletin. Aluksi laskee ehkä tuulettimen kierroksia. Silmät lerpsuvat kiinni. Jaahas, minulla on pulssikin. Ulkopuoliset ärsykkeet ovat nyt vaaran paikka. Nyt ei kuunnella altaan diskohumppaa, eikä olla janoisia, eikä haistella hikisiä kainaloita, eikä vastata kenenkään perheenjäsenen tarpeisiin. Nyt ollaan tässä, tuuletin ja minä.
Mitäs tässä nyt oikein on haudottu ja murehdittu? Oliko mulla jotain ongelmia? Siis mitä? Tässähän on kaikki ihan hyvin. Oikeastaanhan voi olla semmonen särmikkäämpi, eikä liian kivakiva. Miten niin pitää olla tehokas? Kenen mielestä? Mitä oikeastaan kannattaa murehtia? Mitä se auttaa? Mistä sinä unelmoit? Miten teet tästä sinun elämäsi? Vou, mitä ajatuksia!
Huimaa. Hihkututtaa. Miten tästä saa pidettyä kiinni? Miten näillä ajatuksilla peitetään koko aivot?
Kallista joogaa. Ahistaa, kun ei tiedä taas, milloin sitä saa. Yksi murhe lisää siis. Kuka keksii halppisversion ja äkkiä! Kärsivällisyys alkaa olla vähissä.